15/30 Research

Research


KNT 2010 mediassa: pehmeneviä arvoja vai kansalaistaitojen puutetta?

Kuva: Miia-Mari Virtanen

Viikko sitten julkaistu Kansallinen nuorisotutkimus 2010 on saanut kiitettävästi huomiota mediassa. YLE uutisoi julkaisutilaisuuden antia tuoreeltaan 19.3. kahden tv-jutun muodossa. Uutiskynnys ylittyi perjantaina myös Taloussanomissa ja Talouselämässä. Seuraavana päivänä KNT:sta kerrottiin ainakin Aamulehdessä, Helsingin Sanomissa, Turun Sanomissa ja Savon Sanomissa.

Nostimme julkaisutilaisuudessa esille nuorten tunneilmaston ja muutamia arvo- ja asennemaailmaan liittyviä trendejä. Näistä runsaasti huomiota saivat nuorten pehmenevät arvot sekä asenteet työelämää kohtaan. Tutkiessamme nuorten tunneilmastoa työelämää kohtaan havaitsimme, että siihen liittyy runsaasti epävarmuuden ja pelon tuntemuksia. Työelämä pelottaa ja ahdistaa nuoria, ja huolta kannetaan sekä työpaikan saamisesta että työssä jaksamisesta.

Näkökulma KNT:n herättämään keskusteluun

Uutisoinnista käydyssä keskustelussa nuorten työelämäasenteita on tulkittu erityisesti väittämän ”Jokaisen tulisi elättää itsensä omalla työllään eikä turvautua avustuksiin” kautta. 50 % tutkimistamme nuorista on väitteen kanssa samaa mieltä. Yleisönosastoilla tätä on luettu niin, että puolet nuorista ei olisi kiinnostunut elättämään itseään työllä ja että heiltä puuttuisi esimerkiksi kansalaistaidon ja rahan arvon tuntemus. Tutkimustulokset eivät anna kuitenkaan aihetta tällaisten tulkintojen tekemiseen.

KNT:ssa havaitsimme, että nuoret arvostavat hyvinvointivaltiota ja sen tarjoamia palveluja. 92 % nuorista nostaa tärkeäksi elämää ohjaavaksi periaatteeksi tasa-arvon, ja yhtä moni pitää verovaroin ylläpidettäviä julkisia palveluja tärkeinä. Yksittäisten väittämien sijaan tarkastelemme tutkimuksessa laajoja asiakokonaisuuksia. Tulkitsemme väitettä ”Jokaisen tulisi elättää itsensä omalla työllään eikä turvautua avustuksiin” nimenomaan hyvinvointivaltion kontekstissa, ja tutkimustulos antaa aihetta seuraaviin tulkintoihin:

1. 50 % nuorista on sitä mieltä, että jokaisen tulisi elättää itsensä omalla työllään. Tätä voi tulkita mm. seuraavasti: julkisiin avustuksiin turvautuminen ei ole 50 % mielestä lähtökohtaisesti hyväksyttävää, tai että 50 % mielestä jokaisen tulee tehdä töitä elämäntilanteesta riippumatta.

2. 50 % nuorista on väitteen kanssa eri mieltä. Tämä voi tarkoittaa monia asioita. Jotkut nuoret ovat saattaneet vastatessaan ajatella sitä, että jokaisella ei ole mahdollisuuksia osallistua työelämään syystä tai toisesta, esimerkiksi opiskelun takia. Toiset taas ovat saattaneet ajatella, että avustuksiin turvautuminen on tietyissä elämäntilanteissa hyväksyttävää. Yleisönosastoilla esiin nostettuja väitteitä nuorten halusta elää avustuksiin tukeutuvina ”sosiaalipummeina” ei kuitenkaan voida tukea tähän tutkimustulokseen.

Tutkimuksesta ja sen tuloksista keskustelu vie ajattelua eteenpäin ja antaa eväitä tutkimuksen kehitystyölle. Seuraavaa tutkimusta suunnitellessamme kiinnitämmekin yhä tarkemmin huomiota väitteiden erilaisiin tulkintamahdollisuuksiin.