Celebrity Doppelganger Week leviää hämmästyttävällä nopeudella
Kyse on siis seuraavasta:
“Doppelganger week! During this week change your profile picture to someone famous (actor, musician, athlete) you have been told you look like…. and repost this message.”
Mielenkiintoinen kysymys liittyy siihen, mitä yhteisiä piireteitä nopeasti leviävillä meemeillä on keskenään, sillä osa niistä näyttäisi kehittyvän erittäin laajoiksi ilmiöiksi. Meemi on ylipäätään hyvä malli verkossa nopeasti leviävien ilmiöiden ymmärtämisessä. Wikipedia määrittelee käsitteen seuraavasti:
Meemi on informaation palanen, joka leviää viestinnän kulttuurievoluutiossa aivan kuten geenit leviävät biologisessa evoluutiossa. Meemit ovat siis tiedon kokonaisuuksia, jotka ovat olemassa vain aivoissa tai aivojen avulla tuotetuissa esineissä, kuten tietokoneissa tai kirjoissa. Meemiteoria tutkii meemien leviämistä ja yleistymistä.
Termiä meemi käytti ensimmäisenä Richard Dawkins vuonna 1976 kirjassaan Geenin itsekkyys. Meemit voivat ideoiden ja kielellisten ilmausten, kuten vuorosanojen tai kirjallisten lainausten, lisäksi olla lyhyitä sävelmiä, kuten mieleen soimaan jääviä melodioita, suunnitelmia, kykyjä, moraalia ja esteettisiä arvoja ja lähes mitä tahansa, mikä voidaan oppia muilta yksittäisinä yksikköinä.
Ja saanut jo myös vastareaktioita.. Kaverin statuksena oli Dobbelnougat – viikko.
Ja tämä uutinen osui silmään, jossa pohditaan profiilikuvien oikeuksia. Tämä liittyy myös kaiken juridisoitumisen trendiin. Tavallaan on ymmärrettävissä, että valokuvaajat hermostuvat heidän ottamiensa kuvien käyttämisestä, mutta tavallaan olisi järjetöntä alkaa puuttumaan tuollaisiin asioihin.
http://www.mtv3.fi/uutiset/mediait.shtml/arkistot/mediait/2010/02/1048822
Ehkä tärkin kommentti on kuitenkin se, että todellisuus on selkeästi jakautumassa juridiseen bisnesmaailmaan ja mash-up-kulttuurin logiikalla toimivaan reaalimaailmaan. Niiden välinen ristiriita on erittäin raju. Juridisessa bisnesmaailmassa toimivilla on resursseja käyttää esim. lakimiehiä ja asiantuntijoita riitauttaessaan mm. tekijänoikeusasioita tai rakentaessaan patenttiportfolioita. Mash-up-kulttuurissa toimivilla yksilöillä ei ole vastaavia resursseja mutta heillä on etunaan käsittämättömän suuret ihmismassat. Ja tässä aletaan lähestyä myös kuluttajien vallan lisääntymisen ilmiöitä.
Olen muuten juuri nähnyt raportin Anarconomy, jossa joku tulevaisuuden tutkimukseen erikoistunut yliopisto (olikohan Köpenhaminassa) on nimennyt tärkeäksi trendiksi juuri anarkonomian eli jonkin anarkismin ja talouden hybridin. Raportti sinänsä ei välttämättä ole ihan uusi, mutta erittäin ajankohtainen!