15/30 Research

Research


Mash-up-kulttuurin nousu

Mash-up-kulttuurilla viitataan toimintaan, jossa olemassa olevia tuotteita kuten musiikkia, videota, pelejä koodia, muotia ja muita kulttuurisia tuotteita paloitellaan, sekoitetaan ja yhdistetään uudelleen siten, että lopputuloksena syntyy jotakin aivan uutta. Laajemmin ajateltuna voidaan esittää, että mash-up-kulttuurissa on kyse uudesta kulttuuriparadigmasta, joka on parhaillaan leviämässä uusille kulttuurin alueille haastaen voimakkaasti perinteisen kulutuskulttuurin. Mash-up haastaa kulutusyhteiskunnan kajoamalla sen perusperiaatteisiin kuten omistukseen, tekijänoikeuksiin, passiiviseen kuluttamiseen sekä tuotannon ja kulutuksen lineaarisuuteen. Uusi kulttuuri kajoaa myös ”valmiin” ja ”lopullisen” käsitteeseen. Se herättää kysymyksen siitä, kannattaako mihinkään tuotteeseen suhtautua valmiina tai lopullisena, jos luovien ihmisten verkosto on jo valmiina paloittelemaan tuotteen tehdäkseen siitä jotakin uutta ja innovatiivista.

Mash-up kulttuurin leviäminen

2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä on ollut havaittavissa voimakkaita viitteitä siltä, että mash-up-logiikka on leviämässä musiikista useille muille merkittäville kulttuurin alueille. Esimerkiksi mash-up-videot ovat jo tulleet varsin suosituiksi verkon sosiaalisten videopalveluiden kuten YouTuben myötä. Esimerkiksi YouTube tarjoaa harrastelijoille rajattomasti materiaalia ja kannustaa videoiden remiksaukseen, kun itse tuotettu sisältö voidaan helposti asettaa muiden nähtäville. Voisi myös ajatella, että bloggaus toteuttaa mash-up-logiikan perusajatuksia voimakkaammin kuin perinteisemmät kirjoittamisen muodot. Bloggaus toimintatapana tukee nimittäin olemassa olevien tekstien purkamista, sekoittamista, yhdistämistä ja käyttämistä uudelleen siten, että lopputuloksena syntyy jotakin aivan uutta. Mash-up toteutuu myös yhdessä 2000-luvulla marginaalista valtavirtaan ponnistaneessa kulttuurin muodossa eli pelikulttuurissa. Peliharrastajien parissa pelien muokkaus ja omien pelisisältöjen tuottaminen (modit) ovat olleet kasvavassa roolissa. Harrastajien kehittämät sisällöt ovat kasvattaneet pelien arvoa ja houkuttelevuutta sekä pidentäneet myös niiden kaupallista elinkaarta. Pelien lisäksi mash-up-logiikkaa on jo pitkään hyödynnetty avoimen lähdekoodin ohjelmistojen koodauksessa. Mash-up-logiikka on ollut ominaista myös koko muodin historialle. 2000-luvulla ilmiö on toteutunut hyvin laajassa mittakaavassa esimerkiksi nopeasyklisten kertaustyylien kautta, kun esimerkiksi 80- ja 90-lukujen tyyliominaisuuksia on uudelleen käsitelty ja hyödynnetty. Edellisille vuosikymmenille tyypillisiä värejä, väriyhdistelmiä, kuoseja leikkauksia ja väljyyksiä on sekoitettu 2000-luvun tapaan nähdä tyyli ja muoti. Kertaustyylit eivät koskaan toteudu muodissa täydellisinä kopioina edellisestä, vaan kyseiseen aikaan jollakin tavalla suodatettuina ja käsiteltyinä.

Kulttuurien yhteentörmäys: Mash-up ja juridiikka

Mash-up-kulttuuri on syntymästään saakka ollut törmäyskurssilla juridiikan kuten tekijänoikeuksien kanssa. Usein mash-up-teoksen palaset kuten musiikkisamplet tai videopätkät ovat tekijänoikeuksien alaista materiaalia. Uuden kulttuurin luojat ovat harvoin olleet kiinnostuneita siitä, onko heillä ollut lupa käyttää tekijänoikeuden alaisten teosten palasia vai ei: he ovat käyttäneet niitä joka tapauksessa.

Henkiseen pääomaan kohdistuvien juridisten omistusoikeuksien laajentaminen yhä useammille kulttuurin ja innovaation alueille on saanut aikaan vastareaktion oikeusoppineiden parissa. Joukko oikeusoppineita (ks. erityisesti Larry Lessing) on ollut huolissaan liian pitkälle ulottuvien ja liian jäykkien omistusoikeuksien luovuutta ja innovatiivisuutta kahlitsevasta vaikutuksesta. Kulttuurin saralla yhä aktiivisempien ja taitavampien kuluttajien lähes rajattomien luovien voimavarojen on nähty tulleen kahlituiksi juridisin keinoin, jolloin kuluttajia ohjataan aktiivisesta luomisesta ja osallistumisesta takaisin passiivisen kuluttajan rooliin. Tekijänoikeuksien kahlitsevuudesta huolissaan olevat juristit ovatkin luoneet yhden merkittävimmistä moderneista juridisista innovaatioista eli Creative Commons-tekijänoikeusjärjestelmän, jonka puitteissa massojen luovuus ja reilut tekijänoikeudet on saatettu saman systeemin piiriin.

On todennäköistä, että yhdeksi merkittäväksi 2000-luvun alkua luonnehtivaksi piirteeksi muodostuu kamppailu joustavien omistusoikeuksien kannattajien sekä tiukkojen ja laajojen omistusoikeuksien kannattajien välillä. Kamppailun lopputulos määrittelee voimakkaasti sitä toimintaympäristöä, jonka puitteissa aktiiviset kuluttajat voivat luoda uutta kulttuuria ja toteuttaa omaa luovuuttaan.